
Kuoriessani raparpereja huomasin kuinka paljon ajatuksia herättääkään, sillä pelkkä tuoksu assosioitui hyvin vahvasti lapsuuden kesiin ja mummon keittämään raparperipuuroon. Meni tosin aikaa ennen kuin pystyin sietämään kyseistä hedelmää/vihannesta/whatever, sillä pidän enemmän makeasta ja limaiset sattumat kiisseleissä eivät vieläkään innosta. Oli joku toinenkin tajunnanräjäyttänyt huomio, mutta tästä analysoinnista on nyt kulunut pari päivää, ettei voi millään enää muistaa. Todennäköisesti nimesin raparperin identiteettikasvikseni, mutta en vain muista miksi. Se siitä.
Tämä ohje tarttui mukaan koulusta viime keväältä, kun oli osana vappubrunssia, ja hyvä niin, sillä tuskin olisin koskaan oma-aloitteisesti tullut kokeilleeksi, koska vaikutti enemmän kuin epäilyttävältä. Koin järkevämmäksi tai ainakin aikaa säästävimmäksi vaihtoehdoksi toteuttaa ohjetta käänteisessä järjestyksessä, joten aloitin täytteestä.
Raparperitäyte
n.5dl raparperia pienittynä
1dl sokeria
1 kanelitanko
3/4 dl vettä
2dl kuohukermaa (käytin vispikermaa, koska ajattelin pyrkiä vähärasvaisuuteen, mutta pitäisi opetella, että ravintoaineet, kalorit yms. tulisi unohtaa leipomisen yhteydessä. Tosin tässä kohtaa en tiedä onko sillä sinäänsä suuremmin merkitystä, mutta vispikermasta ei saa yhtä kovaa vaahtoa kuin kuohukermasta, mikä tekee täytteestä löysempää ja meinaa tursuta liiaksi ulos.)
- Kaikki aineet kermaa lukuun ottamatta laitetaan kattilaan ja keitetään hillomaiseksi. En osaa arvioida aikaa, koska en osaa keskittyä sellaiseen, mutta kun raparperit alkavat menettää muotoaan/mössääntyä, niin alkaa olla hyvää.
- Annetaan jäähtyä ja sinä aikana voi hyvin tehdä pohjan.
Pohja
125g rasvaa
1dl sokeria
2 keltuaista
1½dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1dl maitoa
- Sekoita jauhot keskenään pienessä kupissa.
- Rasva ja sokeri vaahdotetaan.
- Keltuaiset lisätään samalla vatkaten.
- Maito ja jauhoseos sekoitetaan vuoron perään taikinaan
- Taikina levitetään noin 25cmx30cm suorakaiteeksi pellille ja paistetaan 180- asteessa kymmenen minuuttia.
Marenki
2 valkuaista
1½dl sokeria
1tl vaniljasokeria
n. 1dl mantelilastuja
- Valkuaiset vatkataan kovaksi vaahdoksi ja sokerit lisätään pikku hiljaa mukaan. Vaahto on sopivaa, kun kuppia voi pitää ylösalaisin ilman, että tulee alas.
- Vaahto levitetään esipaistetun pohjan päälle ja päälle ripotellaan mantelilastuja.
- Paistetaan 180- asteessa noin vartti tai kun pinta alkaa näyttää kullanruskealta.
- Annetaan jäähtyä.
Kun sekä täyte, että pohja ovat jäähtyneet kunnolla, niin voi vatkata kerman ja sekoittaa varovasti täytteen sekaan.
- Pohja puolitetaan. Toinen puolikas laitetaan tarjoiluvadille, täyte väliin ja toinen pohjapala kanneksi.
- Kannattaa tarjoilla mahdollisimman nopeasti valmistuksen jälkeen ettei marengille käy kuten yllä olevassa kuvassa. Tosin ei pitäisi makuun vaikuttaa, vaikka olisikin vähän painunut lyttyyn.
Olen aiemmin kokeillut korvaamalla raparperin mansikoille, joka on osoittautunut myös erinomaiseksi. Tosin kirpeä raparperi yhdistettynä makeaan pohjaan on makuelämyksenä jännittävänpi. Mantelit ovat suosikkejani, sillä paahdettuna tuovat karamellimaisen vivahteen.

Patrickin kanssa kelpaa leipoa. Uudesta levystä tosin ei ole vielä kovinkaan kummoista käsitystä ja olikin lähinnä taustaäänenä. Ensivaikutelma ei kuitenkaan ole ollenkaan huono, mutta kyseessä onkin Patrick.
- Suvi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti